Lankalauantai eläinlääkärissä

Meillä tuli pääsiäisenvietosta kotiinpaluu eteen vähän suunniteltua aikaisemmin, kun Lene rupesi eilen aamulla pitämään niin hurjaa korinaa, että oli pakko lähteä tyttöä eläinlääkäriin näyttämään.

Heräsin lauantaina ennen aamuseitsemään siihen kun kuului hirveitä korahtelevia hengenvetoja ja koko koira jäykisteli ja tärisi yrittäessään vetää henkeä sisään. Sama toistui monta kertaa aamun aikana ja kukin kohtaus kesti piinaavan pitkään. Kertaalleen Leneltä meni jalatkin alta ilmaa ryystäessään. Samalla koiran sydän takoi ihan villisti ja oli selvästi hädissään, varmaankin ihan vaan outojen tuntemustenkin vuoksi.

Tilanne jonkin verran helpotti kun koira tuntui itsekin pikku hiljaa tajuavan, että ei ole henkeään heittämässä. Kun koira ei enää tuntunut menevän ihan paniikkiin, alkoivat kohtauksetkin mennä nopeammin ohi.

Ajateltiin, että oireiden perusteella kyseessä voisi olla hyvinkin nenäpunkki, mutta kun oireet olivat sen verran rajuja ja edessä oli vielä kaksi pyhäpäivää tuntui parhaalta ottaa yhteyttä eläinlääkäriin. Sieltä suositeltiin myös lääkärikäyntiä oireiden rajuuden johdosta.

Niinpä matkasimme takaisin pääkaupunkiseudulle ja Mevetin päivystykseen. Siellä vierähtikin sitten reilu viisi tuntia eläinlääkärille pääsyä odotellessa. Aikamoinen rupeama, pelkän aamupalan voimalla, kun kotiin ehdittiin vasta puoli seitsemältä illalla!=:-o Ei välttämättä mukavin mahdollinen tapa viettää lankalauantaita…

Useimmiten nenäpunkin oireet kuulemma alkavat enemmänkin pikku hiljaa, eivätkä täysin äkillisesti noin voimakkaalla niiskutuskohtauksella. Yleisimpiä oireita ovat siis:
– niiskutus
– aivastelu
– kuonoalueen kutina
– pärskiminen
– sierainvuoto
– kramppimaiset niiskutuskohtaukset ylemmissä hengitysteissä (reverse sneezing)
– nielurisatulehdukset
– hajuaistin heikkeneminen
Huom! Nenäpunkkia kantava koira voi olla usein myös oireeton!

Lenellä ei ole noita muita oireita ollut, ennen eilisaamun kramppikohtauksia, joten eiläinlääkäri epäili todennäköisimmäksi vaihtoehdoksi itse asiassa ruohonkortta tai jotakin vastaavaa häiritsevää Lenen nenänielussa, kun oireet olivat alkaneet niin äkillisesti ja niin voimakkaina. Tähän sopi myös se, että Lene oli juuri edellisenä päivänä syönyt ruohoa, jonka sitten oksentanut. Tämän yhteydessä olisi siis hyvinkin voinut päätyä jokin ruohon kappale ns. väärään paikkaan.

Lene siis rauhoitettiin ja narkoosissa tarkastettiin suu ja nielun alue. Niin pitkälle kuin takakautta peilillä näkee, ei ruohoa kuitenkaan pehmeän kitalaen takana näkynyt. Eläinlääkärin mukaan on joko saattanut irrota itsestään noiden ryystämiskohtausten aikana tai saattaa tulla ajan myötä sieraimesta ulos.

Oireilun alkusyynä voi siis olla pelkkä ruohon syönti tai sen on voinut provosoida nenäpunkkitartunta. Niinpä Lene hoidetaan myös nenäpunkin varalta, eli saa Strongholdia niskaan kahdesti neljän viikon välein. Annoin ensimmäisen satsin niskaan tänään aamulla ja seuraava laitetaan siis n. kuukauden kuluttua.

Koko illan kotiinpaluun jälkeen Lene vain nukkui. En raaskinut sitä väkisin viedä iltapissallekaan. Ajattelin, että herättäköön tarvittaessa sitten keskellä yötä. Mutta eipä tarvinnut yöllä lähteä ulkoilemaan, eikä ollut kiirettä vielä aamullakaan kun tehtiin lähtöä päivän ensimmäiselle ulkoilulle klo 7 aikaan.

Aamulenkki meni ihan reippaasti, mutta hyvin näyttää nyt uni edelleen maittavan. Jonkin verran vielä ajoittain rohisee ja korahtelee, mutta mitään kramppimaisia niiskutuskohtauksia ei ole nyt enää ollut. Eli eiköhän tämä tästä suttaannu…

Harmittavasti vaan tuo koiran eilinen rauhoittaminen tutkimuksia varten tarkoittaa sitä, että ei päästäkään ensi viikolla rally-tokokisoihin Veikkolaan. Nukutusaineella kun on 28vrk:n doping-varoaika. 😦
No tuleehan niitä kisoja myöhemminkin. Ja pääasia, että koira saatiin tutkittua ja saadaan nyt kuntoon…

Pääsiäisen yli ollaan varmuuden vuoksi nyt myös treffaamatta muita koiria, kun Lenellä voi tuo nenäpunkkitartunta kuitenkin olla. Kuulemma tämä riittäisi, sillä kun Stronghold rupeaa vaikuttamaan, niin ei pitäisi enää tarttua.

Valitettavasti nenäpunkki on erittäin yleinen, erityisesti Pohjoismaissa (jonkin arvion mukaan sitä esiintyisi jopa 20%:lla koirista). Se leviää todennäköisesti suoran kosketustartunnan lisäksi myös epäsuorasti esim.  kahden koiran haistellessa samaa esinettä tai maastokohtaa. Nenäpunkista ei onneksi aiheudu koiralle suoranaista terveydellistä vaaraa, mutta tartunta voi olla hyvin kiusallinen vilustumista muistuttavien oireiden vuoksi.
Lisää tietoa nenäpunkista löytyy mm. täältä: Eläinlääkäriin-sivusto/Koiran nenäpunkki.

Piileskeleekö tässä nenässä ruohonkorsi vai nenäpunkki?

Tietoja lenelagotto

Lagotto Romagnolo Lene lives in Helsinki (Finland) and enjoys rally obedience, long walks in nature, swimming, and having fun in all sorts of canine happenings and activieties.
Kategoria(t): Ravinto ja terveys Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Lankalauantai eläinlääkärissä

  1. Kirsi Vatanen sanoo:

    Me reissasimme torstaina Mevetiin ihan samasta syystä! Sisu alkoi keskiviikkona korisemaan, ja oksenteli yöllä + aamulla valkoista limamaista vaahtoa. Olimme onneksi ihan ensimmäisten joukossa Mevetin jonossa, joten odotusaikaa oli vain tunti.
    Sisu siirrettiin heti eristykseen, kun epäilivät kennelyskää. Karvakuono kuvattiin (olipa homma ilman rauhoitusta) ja otettiin verinäytteet. Tulehdus löytyi muttei muuta. Epäilivät yhä kennelyskää (jota on epäilty koko kevään), mutta olen sitä mieltä että nielussa on jotain tukosta kun röhisee enää vain lenkillä pannan kiristyessä (=tapahtuu usein kun herralla on koko ajan niin maan perusteellisen kiire). Lääkityksenä antibiottikuuri ja lepoa. Toimitamme vielä kakkanäytteet alkuviikosta Mevetiin. Jospa saataisiin vihdoin selvyys mikä nuorta miestä vaivaa.
    Olemme olleet erityksissä tämän vuoden puolella jo tosi monta kertaa, enkä jaksa uskoa että Sisuun voisi tarttua kennelyskä kerran kuussa! Nenäpunkkiakin on epäilty…

    Tsemppiä ja toipumisia Lenelle. Nähdään treeneisessä.

    • lenelagotto sanoo:

      Voi ei! Ikävä kuulla, että Sisullakin samantapaisia ongelmia. 😦 Toivottavasti tuo antibiootti nyt puree ja pääsisitte vaivasta eroon, eikä se enää uusisi!
      Lenelläkin nyt rohina uudestaan ikävä kyllä pahentunut tänään (pääsiäismaanantai), vaikka vointi vaikutti välillä jo niin paljon paremmalta, että koira päätyi jo trimmauspöydällekin. Rohina on nyt kuitenkin muuttunut enemmän yskimiseksi eikä ole enää niinkään tuollaista reverse sneezing -tyyppistä oireilua.
      Olisikohan meilläkin sittenkin tuota kennelyskää…?
      Varmuuden vuoksi ollaan siis edelleenkin erossa muista koirista ja koitan pitää Lenen nyt ainakin jossain määrin levossa ja rauhassa. Toivotaan, että menisi sillä ohi!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s