Tässä muutama kuva keväiseltä metsäretkeltä ennen Lenen karvojen alasajoa. Ja aikamoiselta karvaturripörriäiseltä Lene näissä kuvissa näyttääkin…
Kävimme mukavalla pikku metsälenkillä ja ihmettelin kun niin hirveästi tuli yhtäkkiä Lenelle vipinää kinttuun ja lähti painaltamaan kauheaa vauhtia polkua eteenpäin. Ehdin sentään huomata polun varressa jököttäneen pääkallon ennen kuin se päätyi koiran riepoteltavaksi ja kiellon myötä Lene onneksi tyytyi tutkimaan kapistusta vain haistamalla…
Olisikohan ollut peuran kallo? Mistä lie pelkkä pääkallo polun varteen ilmestynyt, muita osia ei näkynyt missään…
Lagotto Romagnolo Lene 
Näin keväisin voi tulla vastaan ties mitä. Me löydettiin viikonloppuna kuollut siili.
No johan nyt tuntuu tulevan kaikenlaisia päivänsä päättäneitä vastaan. Me bongattiin eilen tien sivusta myös kuollut haukka (tai jokin muu iso ruskeankirjava lintu – tunnistus oli vähän hataraa kun pää oli kääntynyt linnun alle, enkä halunnut mennä siihen koskemaan…).