Taas on satanut lisää lunta. 😦
Koska se kevät oikein koittaa? Onneksi sentään lisääntynyt valon määrä ja kilpalaulantaan intoutuneet linnut muistuttavat, että kyllä se kevät sieltä on vaan pikku hiljaa tulossa. Pitäisi kai vaan malttaa odottaa.
Lenehän sentään nauttii lumessa pyörimisestä ja hyörimisestä entiseen malliin. Vielä täytyy jakaa siis vähän talvikuvia, ennen kuin päästään keväisempiin tunnelmiin…
Viime päivät on kyllä tuntunut oikein keväiseltä, kun kävelyllä on saanut nauttia niin lintujen laulusta kuin sulavan lumen lorinastakin. Ja matka on taittunut loikkien läpi lätäköiden. Ihanaa, kevät tekee tuloaan! Ja kohtahan on siis melkein jo kesäkin! 🙂
En vaan tiedä miten Lene selviää taas ilman lunta ja päivittäisiä lumipiehtarointeja??? Piehtaroimisesta onkin tullut Lenelle kutakuinkin taiteenlaji tänä talvena. Ja lumikylpyjä otetaan joka lenkillä, ja useampaan kertaan.
No, ehkä tuo koirulainen tottuu taas piehtaroimaan myös ruohikossa…
Lene toivottaa sydämellisesti oikein hyvää ystävänpäivää kaikille!
Lene pääsi taas peuhuleikkeihin Oona-kaverin kanssa
Ja pitihän sitä vähän kaivuuhommiakin taas tehdä
Kotiin lähtiessä Lenellä oli turkissa niin paksu lumikerros ettei valjaat meinanneet enää mahtua päälle…
Säät on viime päivinä olleet lagotonomistajalle taas hieman haasteelliset. Ainakin Lenen turkille -4 – 0 -asteiset kelit on ne kaikkein pahimmat. Lunta tarttuu turkkiin ihan tolkuttamasti, minkä seurauksena tassuissa on vähintäänkin aimo lumitöppöset tai vaihtoehtoisesti tuloksena on oikein kunnon täysvartalokuorrutus…
Lene tuntuu välillä tekevän kaikkensa, että saisi mahdollisimman paljon lunta tuotua lenkiltä sisään. Se tunkee päänsä syvälle hankeen, kaivelee kuoppia puoliksi lumeen hautautuneena ja ottaa lumikylpyjä (mieluiten kovaksi tallatussa tai auton/traktorin pyörien tiukaksi painamassa ja kuvioimassa lumessa).
Syvässä lumessa se hyppelee sinne tänne, mutta on kyllä kaiken aikaa tarkkana, josko joku innostuisi sille heittämään lumipalloja. Niiden perään loikitaan sitten ihan päättömästi ilman minkäänlaista käsitystä mihin suuntaan se pallo oikeasti heitettiin… Ja tilaisuuden tullen tietysti peuhataan myös koirakavereiden kanssa.
Lumessa riekkuminen on Lenen mielestä superhauskaa!
Omistajan mielestä taisto lumipaakkuja vastaan alkaa sen sijaan jo kohta ottaa hermoon. Lenen turkkikin on jatkuvasta suihkuttelusta ja pyyhekuivailuista ihan kamalassa kunnossa. 😦
Täytynee kaivaa trimmaussakset esille ja pistää turkki vähän lyhyemmäksi keväisempiä kelejä odotellessa…
Mutta Lenen mielestä oli kyllä vallan mainio ulkoilukeli. Koira loikki tuiskusta huolimatta syvässä lumessa aivan innoissaan. Onneksi tuuli oli myös pudotellut sopivasti oksia maahan lisäviihdykkeeksi reittimme varrelle – niitä oli Lenen mielestä kiva noukkia suuhun ja viskoa sinne tänne, kun emäntä kerran oli niin mälsä, ettei viitsinyt yhtään lumipalloja heitellä, mumisi vaan jotain tenniskyynärpäästään….
.
.. punkassaan tyytyväisenä kuorsaava koira.
Oltiin tänään Lenen kanssa pitkästä aikaa rally-tokotreeneissä ja kylläpä olikin mukavaa. 🙂
Ohjaaja sai olla puoltenvaihtojen ja oikealla suoritettavien liikkeiden kanssa tarkkana, mutta Lenestä niissä ei tuntunut olevan mitään kummaa.
Sen sijaan kahden peräkkäisen hyppyesteen yli meno teki tiukkaa, kun olisi pitänyt siitä välistä päästä kurvaamaan ohjaajan luokse katsomaan tuleeko palkkaa…
Lene on ollut sisäsiisti pian 3 vuotta ja eilen lirautti yhtäkkiä sisälle pissan…
Meillä oli vieraita ja tässä talossa vieraatkin joutuu välillä hommiin, eli siirreltiin vähän huonekaluja iltapuhteena ennen saunaa ja illallista. Kun olin laittamassa yhtä mattoa rullalle varastoon vietäväksi, Lene tassutteli tyynesti matolle ja kyykistyi siihen pissalle. Himskatin pöllöpää, oltiin tultu lenkiltäkin vasta noin tuntia aikaisemmin.
Jonkinlainen stressi- tai protestipissa varmaan. En tiedä yrittikö osoittaa mieltään sitä vastaan, että ”ei kai tämä muuttohomma ala taas uudestaan!?”. Vai pitikö näyttää kylässä olevalle koirakaverille, että ”tää on muuten mun talo”? Tai sitten jotain ihan muuta…
Mutta toivottavasti ainakin seuraavat kolme vuotta menisi taas sisäsiistinä!
Nyt meilläkin olisi vihdoin paremmat edellytykset siirtyä Lenen ruokinnassa vähän luonnonmukaisempaan suuntaan kuivamuonaan painottuneen sekaruokavalion sijasta.
Suunnitelmissa on jo lisäpakastimen hankinta, joten raakaruuan säilytys ei tule enää olemaan jatkossa ongelma. Ja ensi kuussa on tarjolla sopivasti aiheeseen liittyvä erinomaiseksi kehuttu Malin Ekblomin luentokin Lagottoklubin järkkäämänä Espoossa…
Alla lisätiedot luennosta. Nyt kaikki joukolla ilmoittautumaan mukaan! 🙂
Koiran luonnollinen ruokinta-luento 3.2.2013, Espoo
Luennolla kirjan ”Koiran luonnollinen ruokinta” kirjoittaja Malin Ekblom kertoo miten koiraa voi ruokkia ilman teollisesti valmistettuja ruokia. Luennolta saat perustietoa koiran luonnollisesta ruokinnasta.
”Luonnollinen ruokinta antaa koiralle hyvät edellytykset terveyden ylläpitämiseen ja vahvan vastustuskyvyn rakentamiseen. Luonnollinen ruokavalio soveltuu kaiken ikäisille koirille käyttötarkoituksesta tai rodusta riippumatta. Moni on myös löytänyt luonnollisesta ruokinnasta ratkaisun koiransa pitkittyneisiin korva- ja silmätulehduksiin, iho-ongelmiin, allergioihin ja nivelvaivoihin.”
Luennolla käsitellään mm. koiran ravintotarpeita, ruoansulatusta, ruokintaa ja terveyttä, teollisesti valmistettua koiranruokaa, ruokavalion koostamista, luonnollisen ruokinnan etuja ja ohjeita sen aloittamiseen.
Luennon sisältö:
– miten ruokit koiraasi ilman teollisesti valmistettua ruokaa
– monipuolisen ja vaihtelevan ravinnon merkitys koiran hyvinvointiin
– mistä koiran ruokavalion tulisi koostua
– mitä koiran ravinnon tulee sisältää
– sopii rodusta riippumatta kaikille koirille
Luento järjestetään Espoon SuvisaaristossaVikingaborg-talolla (Suvisaarentie 8 b), sunnuntaina 3.2.2013, alkaen kello 13:00. Tilaisuus kestää n. kolme tuntia. Hinta Suomen Lagottoklubin jäsenille 5 euroa/hlö, ilmoittautumiset 15.1. mennessä. Hinta ei-jäsenille 25 euroa/hlö, ilmoittautumiset 16.1. alkaen. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Sitovat ilmoittautumiset sähköpostilla: satusuominente@gmail.com
Paikkoja rajoitetusti! Ilmoittautumiset vahvistetaan sähköpostitse.
Lenen blogi on ollut jonkin aikaa tauolla emännän työ- muutto-, ym. kiireiden ja vähän sairastelunkin johdosta, mutta vuoden vaihtumisen kunniaksi on nyt tehty lupaus päivitysten jatkamisesta. Tarkoitus on päivitellä blogia ainakin muutaman kerran kuussa, välillä varmasti useamminkin.
Vuosi 2012 oli erinomaisen mukava, syksyn kiireistä huolimatta. Tässä pieni kuvakatsaus viime vuoden touhuista:
Nautittiin runsaslumisesta talvesta
Trimmattiin Lene ensimmäistä kertaa koneella
Kirmailtiin keväisissä metsissä
Uitiin, uitiin ja uitiin – epävakaisista kesäkeleistä huolimatta
Peuhattiin syksyn lehdissä
Lomailtiin ja retkeiltiin ystävien kanssa, ja käytiin lagottotapaamisissa
Muutettiin ja kotiuduttiin uuteen kotiin…
… ja tutustuttiin uusiin lenkkeilymaisemiin
Kiitos kaikille ystävillemme mukavista hetkistä vuonna 2012! Ja sylin täydeltä iloa, onnea ja koiramaista kujeilua vuodelle 2013! 🙂
Sydämelliset uuden vuoden toivotukset!
Lene & Oona, 4/2013
Central Park, NYC
Lagotto Romagnolo Lene 