Paluu lapsuuteen?

Liikuttava lutkutus, sellainen imemisääni, rupesi yhtäkkiä kuulumaan lattialla nukkuvasta koirasta. Tätä en ole huomannut aikoihin sitten pentuajan. Mitähän ihmeen lapsuusunia tuo koira oikein näkee…? 😉

Lagottoklubin valokuvauskilpailu 2013

Vielä ehtii osallistumaan Suomen Lagottoklubin tämän vuoden valokuvakisaan! Osallistumisaikaa siis vielä tämä viikko (12.-18.8.2013). Ohjeet alla:

Jokainen Suomen Lagottoklubin jäsen saa lähettää kilpailuun neljä (4) ottamaansa valokuvaa, yhden jokaiseen kategoriaan. Kategoriat ovat: talvi, kevät, kesä ja syksy. 

Kuvat tulee olla mieluiten vaakasuuntaisia, sillä itse kalenteriin tulevat kuvat vaakasuuntaisina, ja ainoastaan kannessa käytetään pystysuuntaista kuvaa. Lisäksi kuvien tulisi olla käsittelemättömiä ja riittävän suurella resoluutiolla otettuja. Kuvissa tulisi esiintyä vain lagottoja (ei esim. lagotto ja jokin muunrotuinen koira), eikä niissä saa myöskään näkyä ihmisiä tunnistettavasti.

Kuvat nimetään seuraavasti: kategoria_JasenenNimi_KoiranKennelnimi_KoiranKutsumanimi. 
Esimerkki: talvi_MillaSohlstrom_NambervanOrome_Remu.

Kaikki kilpailuun lähetetyt kuvat ovat Suomen Lagottoklubin vapaasti käytettävissä. Kuvista tehdään Lagotto kalenteri 2014 ja niitä voidaan käyttää myös esimerkiksi Lagottolehden ja klubin nettisivujen kuvituksena.

Lähettäessäsi kuvia, ilmoita samalla yhteystietosi (postiosoite).
Kalenterissa julkaistujen kuvien ottajat saavat itselleen yhden kalenterin.

Lähetä kuvat osoitteeseen maini.schildt@gmail.com viimeistään 18.8.2013!

Juhannusjuhlan aika

Mukavaa valon ja keskikesän juhlaa kaikille! 🙂

Pikku puutarha-apulainen

Eilen tehtiin puutarhahommia ja Lene oli touhussa lagottomaiseen tapaan täydestä sydämestä mukana. Harmittavaa vaan, että käsityksemme töiden organisoinnista olivat hieman eriäväiset. Lene mm. levitteli n. kottikärryllisen verran oksia ympäri pihaa ennen kuin ehdin puuttua asiaan… No, tulipahan vähän ylimääräistä liikuntaa! 😉

Laaduntarkkailutehtävät on myös Lenen mieleen. Tässä seurataan tarkkaan miten emännältä sujuu kompostikehikon kokoaminen. Ja nimenomaan tätä hommaa piti ehdottomasti päästä seuraamaan tuolta kehikon sisäpuolelta!

Laaduntarkkailu on väsyttävää puuhaa!

Taas myöhästyin…

Sain Lenelle punkkipannan kaulaan vasta pari päivää sitten, eikä vaikutus ole vielä ehtinyt kunnolla alkaa ja niinpä tänään löytyi kuonosta ensimmäinen punkki. Johan sitä on odotettukin, joten olen tehnyt Lenelle kyllä jo jonkun aikaa joka ilta punkkitarkastuksen. Siitä huolimatta tuo ensimmäisen punkin löytyminen on aina ikävä yllätys… 😦

Lenellä on uusi harrastus!

Lene on liittynyt viemäri- ja ojaputkiseikkailijat ry:hyn!

Ainahan se on ojan pientareet ja pohjat kolunnut mutta nyt sille on tullut tavaksi ehdoin tahdoin tunkea päänsä tai ainakin kuononsa joka ikiseen oja- ja viemäriputkeen. Oli sitten kyseessä iso tai pieni putki, niin ei sillä väliä, tarkistus on suoritettava. Toisinaan ei näy koirasta enää kuin hännänpää kun pitää putkitutkimus hoitaa. Alkaa kohta olla jo melkein pakkomielle tarkistaa jokainen putki… Huoh!

 

Hyvää koiranpäivää!

Mukavaa koiranpäivää kaikille koirille ja koirien ystäville! 😀

Pitääkin varmaan tarjota ylimääräinen possunkorva tai luu Lenelle tänään koiranpäivän kunniaksi…

Pääkallo polun varressa

Tässä muutama kuva keväiseltä metsäretkeltä ennen Lenen karvojen alasajoa. Ja aikamoiselta karvaturripörriäiseltä Lene näissä kuvissa näyttääkin…

Kävimme mukavalla pikku metsälenkillä ja ihmettelin kun niin hirveästi tuli yhtäkkiä Lenelle vipinää kinttuun ja lähti painaltamaan kauheaa vauhtia polkua eteenpäin. Ehdin sentään huomata polun varressa jököttäneen pääkallon ennen kuin se päätyi koiran riepoteltavaksi ja kiellon myötä Lene onneksi tyytyi tutkimaan kapistusta vain haistamalla…

Olisikohan ollut peuran kallo? Mistä lie pelkkä pääkallo polun varteen ilmestynyt, muita osia ei näkynyt missään…

Uusi kevätkampaus

Suunnitelmissa oli vetää Lenen karva kokonaan koneella lyhyeksi, mutta niin siinä taas kävi, että en sitten kuitenkaan tälläkään kertaa raaskinut päätä ja jalkoja ajella trimmerillä. Hoitelin ne siis perinteisesti saksipelillä, vaikkakin vähän normaalia lyhyemmäksi leikkasin nekin.

Kampaus osoittautui jo oikein toimivaksi näissä tämänhetkisissä kurakeleissä… 🙂

Lene, April 2013

Löytö

Ihmettelin eilen kun Lenellä tuli oikein veto päälle kun huomasi kävelytiellä kotimme lähellä pudonneen hanskan. Sen kohdalle ehdittyämme koirulainen nappasi sen vielä suuhunsa ja yritti sitten oikein esitellä sitä minulle. No minähän tietysti kieltämään, että ”ei saa ottaa” ja ”annappas se tänne”. Ja nakkasin hanskan lumikinoksen päälle omistajaansa odottamaan.

Jäin kuitenkin vielä miettimään, että olipas se hanska Lenen mielestä kumman kiinnostava. Niinpä soitinkin sitten siskolleni, että olisikohan häneltä hanskaa hukassa (oli käynyt aikaisemmin iltapäivällä hakemassa Lenen lenkille ja kyläilemään, kun minä viivyin palaverireissulla sen verran pitkään). Ja niinhän se oli, että ei hänen taskustaan löytynyt kuin yksi hanksa, joten toinen oli pudonnut sinne meidän kulmille Leneä hakiessa.

Hieno nenäkoira siis! Omistajan hanskan etsiminen pyynnöstä on jo tuttua hommaa, mutta löytyy nähtävästi myös hanskat, joiden ei tiedetä olevan hukassakaan! 😉